Katoamistemppu autonkuljetusvaunussa

VR yllätti meidät ja pääsi Tampereelle jopa kymmenen minuuttia ennen aikataulun mukaista saapumisaikaa. Toisen kerran se yllätti meidät, kun haimme autoa autonkuljetusvaunusta. Kun kaikki muut autot olivat ajaneet vaunusta ulos, se oli luonnollisesti tyhjä, mutta meillä ei ollut kulkupeliä alla.

Onneksi selitys oli yksinkertainen. Kolarista lastattu vaunu saapuu Turkuun vasta seuraavan Tampereelta tulevan junan persuksissa. Kun sitten matkalippua tavasimme aseman kahviossa, niin siinä tosiaan luki että auto saapuu 8:50 ja me 7:50. Kukaan vaan ei missään vaiheessa suusanallisesti sitä meille huomannut kertoa.

Viikon vaellusreitti oli seuraava

Kilpisjärvi - Saarijärvi
Saarijärvi - Kuonarjohka - Jogasjärvi
Jogasjärvi - Meekojärvi - Hotelli Urtas - Lossujärvi
Lossujärvi - Pihtsusjärvi - Haltin yläkämppä
Haltin yläkämppä - Haltin huippu - Pihtsusjärvi - Meekojärvi
Meekojärvi - Kuonarjohka (iltalenkkinä kämpän pohjoisen puolella olevan tunturin huiputus)
Kuonarjohka - Saarijärvi - Saanan kota (iltalenkkinä Saanan huiputus)
Saanan kota - Kilpisjärvi

Kokonaismatka korkeuserot huomioonottamatta oli noin 150 km, josta ilman ahkiota noin 30 km.

Viimeiset seikkalut

Yö teltassa sujui rattoisasti. Lievästä rinnepaikasta johtuen Juhanin pää oli kylläkin oikealla paikalla teltan reunassa, mutta jalkopää oli valloittanut puoli telttaa.

Aamun viimeiset nautinnon pussipuurolla ja posliinisellä ringillä varustettuna. Saanan huippu peittyi aina välillä lumisateessa. Suunnaksi otettiin kelkkaura tsahkaljärvelle.

Ura suuntautui turhankin paljon kohti itää, jolloin päätimme lähteä kulkumaan omia suorempi uria. Ylärinne kohti järveä sujui vielä mallikkaasti, mutta viimeiset laskut olivat hieman haasteellisi ahkio persuksissa. Jäältä katsoen optimireitti olisi ollut Saanan vierestä kulkevan hiihtouran hyödyntäminen.

Vierailut Kilpisjärven kaupassa ja Äkäslompolon vieraanvaraisessa saunassa on takana. Auto on pakattu kuljetusvaunuun. Vielä pari minuuttia ja pääsemme makuuvaunuun odottamaan aikaista herätystä Tampereen aamuun.

Kilpisjärvi nähty

Eilinen aurinkoinen keli jatkui. Timo sai koneen käyntiin ja jyskytti Kuonarjohkalta Saarijärvelle 1 h 50 min ilman taukoja (noin 9 km).

Jalat hapoilla jatkoimme matkaa Saanajärven kodalle. Lounaan jälkeen jätimme kamat kodalle ja teimme 14 km iltalenkin Saanan (1029 m) huipulle.

Reissussa koimme ensimmäisen menetyksen kun Simeonin toinen sauvan sompa tipahti kyydistä kesken nousun. Sinnikkäästi hän kuitenkin pinnisti huipulle saakka.

Timo teki Terot jyrkässä laskussa. Kaatumisen yhteydessä toinen suksi irtosi ja jatkoi matkaa mäen pohjalle saakka. Onneksi mäkeä oli jäljellä enää 20 metriä.

Päivällisellä kokeiltiin onnistuneesti kebab-salsa risottoa. Teltta odottaa ulkona kodan ulkopuolella. Huomenna viimeinen hiihtopätkä 4 km 1 m autolle kelkkauraa pitkin.

Pelkkää pilvee

Ajatukset oli Saivaaran valloituksessa, mutta koko Meekon laakso oli sumussa. Rauhallisessa tahdissa nousimme reilun kahden kilometrin nousun pilvialueen yläpuolelle.

Noin 900 metrissä pilvet jäivät laaksoon ja jatkoimme matkaa upeassa auringon paisteessa kohti Kuornajohkan autiotupaa. Koska päivämatka oli vain noin 10 km niin vauhti oli hidas. Halu nauttia auringosta ja näkyvyydestä pilvien yläpuolella oli vauhdin hurmaa suurempi.

Iltapäivällä valloitimme tuvan viereisen yli 1000 metrin huipun. Taktiikkana oli sukset kainalossa suoraan huippua kohden. Etelärinteestä aurinko oli sulattanut suurimmat lumet pois joten eteneminen sujui jalkaisin.

Illaksi perinteiset riistakäristykset nassuun. Tsekkitutut saivat firman miehiltä opastusta 107 raudun perkaamisesta ja nyt opastus jatkuu paiston muodossa.

Lasketellen etelään

Aamulla 07:30 taivas on kirkas ja kämpän ikkunasta avautuu näkymä Haltin huipulle. N. 09:21 huippu on pilvessä kun lähdemmä taukotakin ja juomapullon kera kohti Haltin huippua. Vaihteeksi seuraamme kepitettyä loivempaa uraa huipulle. Reitti kiertää itä-koillisen kautta huipun taakse. Koska näkyvyys oli pahimmillaan kolme keppiä, ei omiin reitinvalintoihin ollut mahdollisuuksia.

Sen verran netti pätki huipulla että teksteistä piti poistaa kuvat että saatiin ne maailmalle. Kuvat saadaan varmaan lauantaina tuupattua nettiin.

Haltin kirjaan kirjattiin tällä kertaa numerot

99525 Simeoni
99526 Juhani
99527 Timo

Haltilta laskeeltiin alas kämpälle lounaalle. Siitä edelleen alamäkeä Pitsuksen kämpälle. Pieni väestölaskenta ja jatkoimme edelleen matkaa pääsääntöisesti alamäkeä kohti Meekon kämppää.

Kilometrin päästä näkyi että kämpän pihalla pyöri ihmisiä kuin stockmannin hulluilla päivillä. Meidän onneksi suurin osa opiskelijoista oli menossa lumiluolaan ja telttoihin, joten mahduimme remontoituun kämppään yöksi sisälle.

Päivän onnistuneisiin keittokokeiluihin kuului tortelliinien siirto päivällisestä keittomuotoon tomaattikeitolla ja kinkkusuikaleilla höystettynä.

Huipulla

Tuplasti nopeammin

Eilen päivän viimeiseen 4-5 km pätkään väsyneenä ylämäkeen ja vastatuuleen kului puolitoista tuntia. Tänä aamuna levänneemä alamäkeen matka taittui kolmessa vartissa.

Ehdottomasti reissun upein päivä sään suhteen tähän asti. Pikku hiljaa pandat alkaa muodostua kasvoille. Tänään aurinkonpahteen kanssa tuulem virekin on ollut kohtuullista.

Tänään siis seurasimme jälkiämme pätkän verran takaisin, jotta pääsimme pienen nousun jälkeen laskettelemaan Pitsukselle. Pitsuksen terassille olisi voinut jäädä istumaan auringon paisteeseen loppu illaksi. Päätimme kuitenkin jatkaa vielä pari tuntia ylämäkihiihtoa Haltin kämpälle.

Haltin vanha kämppä on remontoitu huomattavasti toimivammaksi. Yövymme kuitenkin uudessa kämpässä Saarijärvellä tapaamiemme kuuden tsekin kanssa.

Hotelli Urtas öppet alla dagar 09:00 - 21:00

Heräsimme kauniiseen aamuun Jogasjärven neljän hengen yksiössä. Saatuamme lelut läjään parin tunnin äheltämisen jälkeen otimme suunnan kohti Lossujärveä. Reilun 21 kilometrin matka sujui hyvin ja käväisimme tottakai myös hotelli Urtaksessa. Tällä kertaa tarjolla oli  vain tyhjiä pulloja. Loppumatkalla sai jo vieman kiristää hammasta, sillä Lossun kämppä ei millään tuntunjt tulevan näköpiiriin.

Olemme onnistuneet harhautusoperaatiossa, sillä olemme jo toista yötä peräkkäin autiotuvassa ilman kanssaihmisiä (medmänniska), vaikka heitä on erämaassa tällä hetkellä parisenkymmentä. Huomenna tilanne muuttunee, kun suuntaamme Pitsuksen/Haltin suuntaan.

Kuvassa arviolta julkisen sanan edustaja menehtyneenä.

Wanna be loskaa suksissa

Vielä 14 vieras saatiin nukkumaan samaan kämppään. Aamulla varaustuvan puolelta lähti lisäksi kaksi vaeltajaa kohti Meekon autiotupaa. Pikainen laskutoimitus tuottaa tulokseksi 6 laveripaikkaa - 16 nukkujaa = 10 telttassa. Kuonarjohkassa sitten päätimme suunnata Jogasjärven tuvan takkalämpöön.

Eilisillan aurinko pilkisti aamullakin. Eilen noustiin 500 metristä 700 metriin ja tänä aamulla oli sitten toisen 200 nousumetrin vuoro. Menoa haittasi vain tuulen pöllyttämä nouskalumi joka tarttui suksen pohjaan 5-10cm kerrokseksi. Eipä meistä ollut niillä korkkareilla kävelemään vaikka ei ollut edes piikkikorot.

Kuonarjohkan kämpillä söimme termareista ensimmäisen keittokokeilun. Valko-Venäjältä trokatusta borssikeittoaineksesta nakin paloilla ja smetanalla hyöstettynä tuli oiva vaihtoehto tulevillekin reissuille.

Jos ovi pysyi vielä kädessä kun meni ovesta ulos niin sen jälkeen alkoi tuuli viedä miestä. Lumi oli muuttunut hieman siedettävämmäksi, mutta siltä se hidasti menoa. Hiemankin liukkaammalla alustalla tuuli olisi kuljetanut miestä ja ahkiota eteenpäin. Positiivista tuulessa oli tänäänkin että se tuli selän takaa.

Väistöliike massan liikkeistä tuotti tulosta. Takassa tuli roihuaa ja kattiloissa valmistuu valkosipulikermaperunoita höystettynä viherpippurilla maustetuilla naudansuikaleilla.

Jatkamme suunnittelua seuraavien päivien reittivalinnoille jos vaikka teltta saisi pysyä pakkauksessa.

Pellossa ollaan kolaria vältellen

Ystävämme VR aloittaa routa-aikataulut maanantaina. Ystävällisesti he testasivat niiden toimintaa jo meidän junalla. Joten olimme silloin Pellossa kun meidän olisi pitänyt olla jo Kolarissa. Siihen vielä 25 minuuttia autovaunujen purkamisen odottamista.
Junassa yritimme lämmittää termareihin vettä vedenkeittimellä, mutta pistorasiasta ei herunut 1000W keittimelle. Kännykät sentään saatiin ladattua että arvon yleisölle saadaan blogia pukattua.
Klo 12.20 pääsimme starttaamaan kohti Kilpisjärveä. Lämpötila pyöri +0 ja -0 välillä. Perillä oltiin sentään pakkasen puolella. Tuuli voimakkaasti muta kerrankin selän puolelta.
Maastoon pääsimme vasta 16:30. Suunta otettiin Saarijärven autiotupaa kohti. Niin oli ottanut muutama muukin ja tuvassa pyörii 13 henkeä. Kahdeksalle on luvassa laveripaikka.
Hieman kroppa vaatii taas totuttelua perässä roikkuvaan riippakiveen, mutta kaipa se huomenna kulkee paremmin kohti Meekojärveä.

Peltikaapissa

Hieman autojunan sisäänheittäjä oli huolestunut josko ajopelimme mahtuu vaunuun sisälle, kun edellinenkin auto oli niin pitkä. Olisihan sinne vielä mahtunut vaikka 30 cm titaania.

Reittisuunnitelman a-osa alkaa hahmottua. Ajatuksena on olla Haltin yläkämpällä maanantai-illalla. Säätiedotus lupaa huomiseksi hieman plussaa ja mahdollisesti lumen sijasta vettä tai räntää. Nyt näyttäisi vielä olevan 10 astetta pakkasen puolella.

Humppilaan mennessä alkaa hiilihydraatti- ja nestetankkaus olla kohdillaan. Ravintolavaunu sijaitsee junan toisessa päässä ja siellä se tulee pysymään Tampereen vaunujenvaihtohässäkän jälkeen. Eipä taideta jaksaa kuntoilla sinne.